Myrskyn tuhoama saari poltetaan Konnevedellä

Kuva: Iiro LyytinenAsta-myrsky teki tuhojaan myös Rautalammin kirkonkylässä.
Kuva: Iiro Lyytinen

Asta-myrsky teki tuhojaan myös Rautalammin kirkonkylässä.

Asta-myrskyn vuonna 2010 tuhoama saari ennallistetaan polttamalla Konnevedellä. Kuuden hehtaarin kokoisen Iso-Häntiäisen saaren polttamisesta vastaa Metsähallituksen luontopalvelut. Sään salliessa operaatio suoritetaan jo kuluvan viikon lopulla.

Ennallistamispoltto on osa Etelä-Suomen metsien METSO-monimuotoisuusohjelmaa. Alkukesällä Metsähallitus käynnistää Etelä-Konneveden suojelualuekokonaisuuden hoidon ja käytön suunnittelun osana Rautalammin ja Konneveden kuntien yhteistä kehittämishanketta.

Myrskyn jälkiä paikataan tulella

Iso-Häntiäisen saaren puusto kaatui lähes kokonaisuudessaan elokuussa 2010 riehuneessa Asta-myrskyssä. Saari on kaatuneen puuston vuoksi muuttunut läpipääsemättömäksi ryteiköksi. Polton avulla päästään eroon oksa- ja havumassoista ja nopeutetaan alueen kehittymistä uudeksi, luonnontilaiseksi nuoreksi metsäksi.

Palanut puu on monen taantuneen eliön elinehto

Metsäpalot ovat olleet tärkeä osa metsän luonnollista kiertokulkua. Samalla kun metsäpalot on tehokkaan torjunnan seurauksena saatu vähenemään, palanutta puuta suosivat eliölajit ovat taantuneet. Suojelualueilla Metsähallitus käyttää renkinään tulta, jonka avulla tehdään uusia elinympäristöjä palanutta puuta tarvitseville lajeille. Myös elävä puulajisto monipuolistuu yleensä polton jälkeen, kun taimettuminen helpottuu sammalikon palamisen seurauksena.

Poltto vaatii suotuisat sääolosuhteet

Maaston on polttohetkellä oltava riittävän kuivaa eikä tuuli saa olla liian kova. Myrskyssä tuhoutunut puusto soveltuu poltettavaksi varsinkin saaressa, jossa palon rajaaminen on helppoa. Palokuormaa eli kaatunutta puustoa on saaressa erittäin runsaasti, joten palo etenee todennäköisesti voimakkaana. Metsähallituksen työntekijät ja Konneveden Järvipelastajat seuraavat polttoa veneistä, joissa on sammutuskalustot valmiudessa. Tällä varmistetaan se, ettei tuli leviä ympäröiville alueille.

Etelä-Konneveden suojelualuekokonaisuuden hoidon ja käytön suunnittelu alkaa

Rautalammin ja Konneveden kuntien sekä Metsähallituksen yhteisen EU-rahoitteisen kehittämishankkeen osana aloitetaan alkukesällä Etelä-Konneveden Natura-alueen hoidon ja käytön suunnittelu. Hoidon ja käytön suunnittelulla pyritään sovittamaan yhteen alueeseen kohdistuvat erilaiset tavoitteet ja käyttöpaineet pitkällä aikajänteellä. Metsähallitus tulee keräämään alueen toimijoiden ja käyttäjien näkemyksiä suojelualueiden kehittämisestä suunnittelun aikana eri tavoin, kuten yleisötilaisuuksin ja sähköisesti.

Vastaa