Kannanotto: Kelataksiuudistus horjuttaa perusturvallisuutta ja nakertaa elinvoimaa

Tänä kesänä maaseutukunnissa on eletty jännittyneitä, jopa kauhunsekaisia tilanteita ja tuntemuksia kelataksien toimitusvarmuuden horjuessa pahasti. Kunnat ovat saaneet runsaasti yhteydenottoja asukkailta siitä, ettei kelakyytiä saa, jonotusajat tilausnumeroon ovat hirveän pitkiä, tilattu kyyti ei tule, taksi ei saata asiakasta, eikä paluukyydistä ole tietoa. Kelatakseja on liian vähän ja siksi ne ajavat hämmästyttävän pitkiä matkoja maakunnan laidalta toiselle. Tämä ei ole kovinkaan taloudellista ja ekologista palvelun uudistamista. Kela ja välityskeskus tulevat saamaan reklamaation näistä kuntien tietoon tulleista epäkohdista. 

On hämmästyttävää, että kilpailutuksissa yleisesti vaadittava toimitusvarmuus on hoidettu näin huonosti. Kilpailutuksen voittanut välityskeskus ei ole saanut tarvittavaa määrää autoilijoita mukaan pääasiassa epäreiluksi ja kannattamattomaksi koetun sopimuksen vuoksi. Ongelma ei ole vain hinta, vaan myös päivystysvelvoite ja vasteaika. Kelataksin päivystysaika on vuorokauden ympäri, jolloin muita kyytejä ei juurikaan voi ottaa vastaan. On myös hämmästyttävää, että kaikissa muissa tieliikennekuljetuksissa on tarkat piirturit ja sallitut ajoajat, mutta kelataksiyrittäjä voi ajaa vaikka kuinka väsyneenä. Väistämättä yrittäjän on ajettava itse, koska sopimuksen mukainen korvaus ei mahdollista työvoiman palkkausta. Tämä koettelee asiakkaan turvallisuuden lisäksi myös taksiyrittäjän ihmisoikeuksia. 

Ongelmia on aiheutunut myös sairaankuljetukseen; ambulanssia on hälytetty siirtokuljetuksiin ja se on pois ennestäänkin jo tiukille vedetystä päivystysvalmiudesta. 

Sen lisäksi, että tällä uudistuksella romutetaan asukkaiden mahdollisuutta saada tasavertaista palvelua ja horjutetaan erityisesti maaseutukuntien asukkaiden perusturvallisuutta, tämä nakertaa myös maaseudun elinvoimaa. Kelakyydit ovat maaseudun takseille oleellinen tulon osa, noin 60-75 % kaikesta ajosta. On kohtalon ivaa, että samaan aikaan tapahtunut laajempi taksiuudistus vapautti taksiautoilijat paikkakunnasta riippumattomaksi. Näin ollen maaseudun takseista kynnelle kykenevät lähtenevät päivystämään ruuhkaisempiin paikkoihin kaupunkeihin, eikä taksikyytiä maalla saata saada edes normaalikorvauksella. Kun peruspalvelurakennetta rapautetaan, on sillä vaikutuksensa myös muuhun elinkeinotoimintaan, kuten hoiva- ja matkailuyritysten toimintaedellytyksiin. 

On havaittavissa, että kunta joutunee jälleen maksumieheksi, koska kelataksiuudistus lisää perusturvan ja terveydenhuollon kustannuksia mm. hoitoperuutusten ja terveydentilan huonontumisen vuoksi. 

Vaadimme, että Kela tekee välittömästi toimenpiteitä tämän uudistuksen epäkohtien korjaamiseksi, koska odottamalla toimitusvarmuus ei tule paranemaan, vaan heikkenee päivä päivältä. Taksiyrittäjät eivät voi odottaa enää useita viikkoja näin heikolla tulonmuodostuksella. Osa yksinyrittävistä takseista on jo lopettanut. Toivottavasti kelataksiuudistuksen korjausliikkeessä ei myöskään mene yhtä kauan kuin toimentulotukiuudistuksessa. 

Näkisimme, että entinen järjestelmä, jossa jokainen taksi oli oikeutettu vastaanottamaan kelakyydin, olisi toimiva, sekä asiakkaan että maaseudun elinvoiman kannalta paras. 

Keiteleen kunta, kunnanjohtaja Hanna Helaste 

Pielaveden kunta, kunnanjohtaja Vilma Kröger 

Rautalammin kunta, kunnanjohtaja Anu Sepponen 

Suonenjoen kaupunki, kaupunginjohtaja Juha Piiroinen 

Tervon kunta, kunnanjohtaja Petteri Ristikangas 

Vesannon kunta, kunnanjohtaja Pasi Lievonen 

Kehitysyhtiö SavoGrow Oy, toimitusjohtaja Olli Tiainen 

1 kommentti

  1. Maalais pirssi

    15.08.2018 at 10:35

    Berneriä ja Kepua saadaan kiittää tästä ”innovaatiosta”, Bernerkin oli tyytyväinen kilpailutuksen avaamiseen, kun lähipiiri oli saanut halvempia taksimatkoja. Kehä 3.n sisäpuolella tilanne saattaa jonkin aikaa näin ollakkin mutta laaja maaseutu maksaa tästä palvelumuutoksesta todella kovaa hintaa, kuten kunnanjohtajat viimeinkin asiallisesti tuovat julki.Aivan mitätön ei myöskään ole se summa minkä sairaanhoitopiirit ja eri hoitolaitokset joutuvat kunniltakin laskuttamaan kun tehokkaaksi viritetyistä hoitolaitoksista jäävät suunniteltuihin toimenpiteisiin varatut henkilöstö ja muutkin resurssit tyhjäkäynnille sen vuoksi että asiakkaat eivät kyytiongelmien vuoksi aikanaan pääsekkään suunniteltuihin hoitoihin. Asukkaille elintärkeitä dialyyseja ja sädehoitoja on jo lukuisasti jäänyt väliin ja näistäkin lisääntyneinä erikoissairaanhoidon päivinä ei hintalappu todellakaan ole mitätön. Kepu tupailtoihin, näin vaalien alla, tulee viedä sitä oikeaa tietoa mitä näin pienen toimintasektorin alas ajo tekee lisälaskua kuntiin ja ennenkaikkea haja-asutusalueiden asukkaille, halutaanko maaseutu todella tyhjentää ja jopa ”eutanasia” hoitojen puutteessa sallia.

Vastaa